Vihtorin ja Hiljan jälkeläiset

Meissä on se jokin

Meiltä Hiljan ja Vihtorin jälkeläisiltä löytyy sama pätkä dnata. Se vaikuttaa meissä sukupolvesta toiseen. Se selittää muun muassa sen, miksi muutumme vanhetessamme vanhempiemme kaltaisiksi olemukseltamme ja muutenkin. Sukusolun vaikutus on vahvimmillaan isältä ja äidiltä lapsilleen, mutta sen säilyy laimentuneena sukupolvelta toiselle. Kaikkea dna ei selitä. Meitä muokkaa ympäristömme. Ympäristömme on kovasti erilainen kuin Hiljan ja Vihtorin. Meihin vaikuttavat kumppanimme, perheemme, meille tärkeät ihmiset ja se, mitä virikkeitä ja mahdollisuuksia ympäristömme meille antaa. Selvää ympäristön vaikutusta on sekin, että meistä serkuksista Marketta on intohimoinen tapparalainen, Heikki ilvesläinen ja minulla sykkii patasydän. Olemme myös oman onnemme seppiä. Se mitä ratkaisuja ja valintoja teemme, minkä eteen ponnistelemme, on osittain omissa näpeissämme.
Vaikka maailma on Hiljan ja Vihtorin ajoista muuttunut, vaurastunut, kaupungistunut, heidän perintönsä innostaa meitä eteenpäin aamusta iltaan.

Hiljan ja Vihtorin jälkeläiset

Tämän blogikirjoituksen tavoitteena kertoa mahdollisimman tarkasti, keitä H&V:n jälkeläiset ovat. Sen tekemisessä on auttanut Sinikka-siskoni sukututkimusaineisto ja Marketta-serkkuni Facebookissa kokoama sukulaistieto. Kiitän myös niitä, jotka ovat antaneet minulle lisätietoa suvusta. Näin sukupuu täydentyy pikku hiljaa.

Yllä esitetty "sukuselvitys" ei ole koko totuus. Se on keskeneräinen. Siinä on aukkoja ja puutteita, virheitä. Jos näet niitä, kerro korjauksista sähköpostilla (jahoranta@gmail.com) tai puhelimella (044 2522687).

H&V:n lapsista neljänsiin serkkuihin 

Oheisessa "sukuselvityksessä" ryhmitys on tehty H&V:n lapsien mukaan. Siitä voi saada selville itse kukin millaista sukua toisilleen ovat (vrt. serkut, pikkuserkut (so. toiset serkut), kolmannet tai neljännet serkut).

Tuulikin 26 serkusta on elossa 17, Pasilla on pikkuserkkuja on enemmän, Merillä kolmansia serkkuja 

vielä enemmän. Emiliallakin on neljänsiä serkkuja jo jonkin verran.  

Vihusaaren Saimi ja Maurits 

Hämärämpi kuva on Vihusaaren pihasta "mammalassa". Siinä ovat Maurits ja Saimi sekä isot pojat Aaro ja Tauno. Lisäksi kuvassa on Saimin jaloissa Vihusaaren kasvattityttö Anja ja todennäköisesti Taimi. Värikuva on selvempi. Siinä Saimi ja Maurits ovat  kultahääpäivän kukkien keskellä 1979.

Tässä kuvassa ovat Saimi ja Maurits sekä Tauno, Aaro, Anja sekä Ahorannan Taimi.

Saimi ja Maurits elivät Suodenniemen Putajassa. Heille syntyi kolme poikaa: Aaro (s. 1929), Tauno (s. 1930) ja Arvi Pekka Juhani (s. 1942).

Aaro avioitui Ritvan kanssa, He saivat viisi lasta: Pirjo (s. 1954), Eija (s. 1955), Pertti (s. 1957), Juha (s. 1962) ja Kimmo (s. 1967).

Pirjo meni vihille Hannu Piipposen kanssa ja otti sukunimekseen Vihusaari-Piipponen. Heillä ei ole lapsia.

Eija avioitui Pentti Markunmäen kanssa ja otti häneltä sukunimen. Heillä on kaksi lasta: Jouni (s. 1972) ja Tommi (s. 1974). Jounilla ja hänen vaimollaan Sirpalla on kaksi lasta: Jere (s. 2003) ja Noora (s. 2004). Tommi on naimissa Miran kanssa. Heillä on myös kaksi lasta: Tuomas (s. 1999) ja Veera (s. 2001).

Pertti on ollut naimisissa kaksi kertaa. Tuulan kanssa hänellä on kolme lasta: Janne (1974 - 2001), Teija (s. 1976) ja Piia (s. 1979). Teija on naimisissa Vesa Väisäsen kanssa.  Heillä on kaksi lasta: Niklas (s. 1998) ja Viivi (s. 2003). Piia sai ensimmäisestä avioliitostaan Mika Siposen kanssa kolme lasta: Janika (s. 1997), Niko (s. 2000) ja Moona-Amanda (s. 2001) ja toisesta avioliitosta Juha Pelkosen kanssa Jasun (s. 2012). Nyt Pertti on naimisissa Raijan kanssa.

Juha naimisissa Kaisan kanssa. Heillä on kaksi lasta: Vili (s. 2007) ja Veera (s. 2010).

Kimmon puolison nimi on Katja. Heillä on kolme lasta: Joel (s. 2000), Pinja (s. 2002) ja Topi (s. 2007).

Tauno on sukumme ikäpresidentti (s. 14.9.1930). Hän eli elämänsä poikamiehenä.

Pekan puoliso on Asti (Asta). Heillä on kaksi lasta: Kirsi-Riikka (s. 1974) ja Katri (s. 1977). Kirsi-Riikan puoliso on Tommi Vehviläinen. Heillä on kaksi lasta: Lenni (s. 2005) ja Eevi (s. 2007). Katri on naimisissa Petri Huhtelinin kanssa. Heillä on kaksi lasta: Saimi (s. 2008) ja Niilo (s. 2010).

Yllä olevassa kaaviossa on esitetty Hiljan ja Vihtorin esikoisen Saimin ja Mauritsin jälkipolvi. 

Ahorannan Tauno ja Toini

 Pikkukuva on otettu Sinikan ripille pääsyn muistoksi. Värikuvassa Toini ja Tauno poseeraavat Taunon 70-vuotisjuhlissa.

Tauno ja Toini elivät Suodenniemen kirkolla. He avioituivat ennen sotia. Toini oli kunnantalolla talonmiehenä. Perheen kaikki lapset ja myös Myllymäen Tuulikki syntyi kunnantalon kamarissa. 

Rauhan tultua alkoi nousukausi. Heille syntyi neljä lasta: Sinikka (s. 1937), Jukka (s. 1945), Jaakko (1949) ja Heikki (s. 1953). 

Sinikka meni naimisiin Kallion Eskon kanssa ja sai häneltä uuden sukunimen. Heillä on kaksi lasta: Pasi (s. 1959) ja Kirsi (s. 1961). Pasi avioitui ensin Tuulan kanssa. Heillä on kaksi lasta: Meri (s. 1987) ja Pauli-Samuli (s. 1991). Nyt Pasi on naimisissa Riikan kanssa. Meri on avoliitossa Miika Aunolan kanssa. Heille on juuri syntynyt ensimmäinen lapsi nimeltään Emilia (s. 2020). Pauli-Samuli on vielä poikamies. Kirsi elää yksikseen.

Jukka on avioliitossa Seijan kanssa. Heillä on neljä poikaa: Ville (s. 1974), Teemu (s. 1976), Jussi (s. 1978) ja Tuomas (s. 1980). Ville on poikamies. Teemu on naimisissa Annen kanssa. Heillä on kaksi lasta: Ilari (s. 2004) ja Saimi (s. 2006). Jussi on avioliitossa Jaanan kanssa. Heillä on kaksi lasta: Peppi (s. 2012) ja Olavi (s. 2016). Tuomaksen vaimo on Elina. Heillä on kaksi lasta: Tuukka (s. 2013) ja Juuso (s. 2015).

Jaakko on naimisissa Katariinan kanssa. Heillä on kaksi lasta: Maria (s. 1979) ja Veli-Matti (s. 1982). Maria on naimisissa Rainen kanssa. Heillä on kaksi sijoitettua lasta. Veli-Matti on avoliitossa Anna-Marian kanssa. Heillä ei ole lapsia.

Heikki oli naimisissa Merja-Riitan kanssa. Heillä on yksi lapsi: Tomi (s. 1976). Nyt Heikki on avoliitossa Leenan kanssa. Tomi on avioliitossa Lauran kanssa. Heillä on kaksi lasta: Armi (s. 2010) ja Asta (s. 2011).

Ahorannan Jaakko ja Linda

Yläkulman hämärä kuva on otettu Lindan 50-vuotisjuhlissa. Jaakko raivasi suvun miehille tietä autojen
maailmaan. Ryhmäkuvassa on autoilija-Jaakko on tyylikkään  isä-Vihtorin ja arkisemmin pukeutuneiden veli-Taunon ja Esteri-siskon miehen Kallion Mikon seurassa. 

Jaakko vihittiin Helsingissä Lindan kanssa 1945. He asuivat Tampereella. Jaakko oli autoilija. Linda oli nuoruudessaan tarjoilija. Jaakon kanssa eläessään Linda piti pikkuista puotia Tampereen rautatieaseman odotushallissa. Heillä ei ole lapsia.

Kallion Esteri ja Mikko

Sisarusten tavatessa oli hauskaa. Kuvassa Esteri pikkutyttönä ja vanhempana veli-Taunon synttäreillä 1982. Kyllikki yhtyy ilonpitoon.

Esteri oli naimisissa Kallion Mikon kanssa. Heillä oli kaksi lasta: Olavi (s. 1939) ja Raili (s. 1940). 

Olavi oli naimisissa kaksi kertaa. Olavi kuoli vuonna 1986. Ensimmäisestä avioliitosta Siskon kanssa ovat: Juha, Anne ja Jouni sekä toisesta avioliitosta Marjaanan kanssa Rami, Teija, Kirsi ja Soile. Juhalla ja hänen 1.vaimollaan on kaksi lasta: Pauliina ja Mikko. He ovat vielä sinkkuja. Juha elää nyt yhdessä avopuolisonsa Sarin kanssa. Annella ja Jarmolla on kaksi lasta: Sami ja Niina. Sami on naimisissa Lilyn kanssa. Heillä on Aatos-poika (s. 2020). Niinalla on Noel-poika (s. 2018). Jounilla on Netta-tytär. 

Raili oli naimisissa Hännikäisen kanssa. Heillä on Timo-poika (s. 1957). Pirkanmaan Autotaitoa pitävä Timo asuu Suodenniemellä vaimonsa Tuulan kanssa. Heillä ei ole lapsia. Raili kuoli vajaa kaksi kuukautta Olavin jälkeen. 

Myllymäen Kyllikki, Voitto ja Pauli

Kyllikin elämänilo ja positiivisuus saatteli häntä 92 vuotta. Vanhassa perhekuvassa Kyllikki on totinen 
lettipää. Taustakuvassa Kyllikki on kapsahtanut veli-Jaakon kaulaan. Voiton kanssa he saivat lapset 
ja kasvattivat aikuisiksi. Vanhuuden päivien seurana ja turvana Kyllikillä oli Pauli.

Kyllikki ja Myllymäen Voitto elivät aktiivisimman ajan Suodenniemellä. Heille syntyi viisi lasta: Tuulikki (s. 1944), Jyrki (s. 1946), Kari (s. 1948), Pentti (s. 1952) ja Mirja Marketta (s. 1956). Kyllikki ja Voitto erosivat. Vuonna 2000 Kyllikki meni vihille Pauli Aholan kanssa.

Tuulikki meni naimisiin Kuusisen Jaakon kanssa ja sai uuden sukunimen. Jaakko menehtyi vakavaan sairauteen 2007. Sen jälkeen Tuulikki on elänyt leskenä. Tuulikki ja Jaakko saivat kaksi poikaa: Jouni (s. 1966) ja Jarkko (s. 1970). Jounilla ja hänen ex-puolisollaan Tarulla on kolme lasta: Anna-Maria (s. 1994), Antti (s. 1996) ja Alina (s. 2000). Jarkolla ja hänen vaimollaan Ninalla on kaksi tyttöä: Peppiina (s. 1999) ja Katriina (s. 2001).

Jyrki  oli avioliitossa kaksi kertaa. Hänelle ja Unnukalle syntyi Jari (s. 1968). Toisessa avioliitossa Jyrki oli Ritvan kanssa. Heille syntyi kaksi lasta: Sari (s. 1970) ja Tero (s. 1971). Sarilla on kaksi tyttöä: Heidi  ja Tiia. Terolla on kaksi tyttöä: Laura (s. 1997) ja Noora (s. 2002). Jyrki kuoli 48 vuotiaana.

Kari oli 30 vuotiaana tapahtuneeseen työtapaturmaan. Hän avioitui Leenan kanssa. Heillä on kaksi poikaa: Mika (s. 1966) ja Jarmo (s. 1970). Mikalla ja Tainalla on kolme lasta: Sanna (s. 1994), Markus (s. 1998) ja Anni . Kari kuoli vuoden 2019 joulukuussa. 

Pentti jäi leskeksi vuonna 2000, kun hänen vaimonsa Anja kuoli. Heillä on kolme lasta: Juha (s. 1969), Saija (s. 1971) ja Joni (s. 1972). Juhalla on kaksi lasta: Suvi ja Anssi. Koposen Saijalla on Jenni-tyttö (s. 1994) ja Teemu-poika (s. 1997). Jenni Aaltosella on kolme tytöä: Fiia (s. 2014), Lumi (s. 2017) ja Fanni (s. 2019). Jonilla on kaksi lasta: Emma (s. 2004) ja Jaakko.

Marketta on naimisissa Koiviston Hannun kanssa. Heillä on kolme poikaa: Jani (s. 1976), Sami (s.1980) ja Ossi (s.1993). Jani on naimisissa Aneten kanssa ja heillä on kolme lasta: Anniina (s.2007), Annika (s.2011) ja Anni (s.2019). Sami on avoliitossa Sannan kanssa ja heillä on Voitto-poika (s.2013). Ossi on poikamies.

Ahorannan Taimi

Mä taimi olen sun tarhassas
ja varten taivasta luotu,
sun armollisehen huomahas
jo syntymästäni suotu.

Taimi syntyi Kankaanpäässä ja kuoli Tampereella 60 vuoden iässä. Hän eli yksinään elämänsä.

Ahorannan Toivo ja Laura

Oikealla Laura ja Toivo poseeraavat Simon seurassa. Kymmeniä vuosia myöhemmin pariskunta istui ruusujen keskellä. Nyt Toivoa ei enää ole ja Laura elää palvelutalossa.

Toivo avioitui Lauran kanssa 1948. Heille syntyi kaksi poikaa: Simo (s. 1948) ja Jari, joka kuoli muutaman kuukauden ikäisenä. 

Simo vihittiin Marjan kanssa. Heillä on kaksi poikaa: Juha-Pekka (s. 1970) ja Jani-Petteri (s. 1977). Juha-Pekalla ja Maria-vaimolla on kaksi poikaa: Valtteri (s. 2007) ja Ville (s. 2010). Jani-Petterillä ja hänen vaimollaan Lauralla on Oliver-poika (s. 2011).   

Ahorannan Aarne ja Martta

Martta ja Aarne hääkuvassa joulukuussa 1953. Värikuvassa he istuvat Hiljan ja Vihtorin seinätaulun alla vuonna 1987.

Aarne oli naimisissa Martan kanssa. Heillä on viisi lasta: Riitta (s. 1955), Jarmo (s. 1956), Merja (s. 1959), Anne (s. 1963) ja Jari (s. 1968).

Riitan avioliitosta Veli-Matti Porvalin kanssa syntyi Mirka (s. 1982). Mirka on aviossa Laurin kanssa. Heillä ei ole toistaiseksi jälkikasvua.

Jarmo on avoliitossa Tuiren kanssa. Heillä on tytär Terja (s.1977). Terja on avioitunut Jaakon kanssa ja ottivat käyttöönsä Ahoranta-nimen. Heillä on kaksi lasta: Jimi (s. 2010) ja Veera (s. 2011).

Merjan ensimmäisestä avioliitosta Akin kanssa syntyi Jenni (s.1984). Toisesta avioliitosta hän sai sukunimen Jalamaa. Jennin puoliso on Heidi. Heillä on Mauno-poika (s. 2017).

Anne on avioliitossa Raimo Kovalaisen kanssa. Heillä on kaksi poikaa: Tatu (s.1992) ja Riku (s.1994). Nuoret miehet eivät ole vielä purjehtineet avioliiton satamaan.

Jari on avioliitossa Mailiksen kanssa. He asuvat USA:ssa Bostonin liepeillä. Heillä ei ole jälkikasvua.

Ahorannan Pentti ja Terttu

Pentistä ja Tertusta ei löytynyt yhteiskuvaa. Sitä korvaamassa on ryhmäkuva, jossa on Pentin kaima Pentti (Kyllikinpoika) Myllymäki, veli-Jaakko ja Toivon poika Simo. Poikien ja miesten pukeutuminen on viimeisen päälle. 

Pentti ja Terttu astelivat vihille Jämijärven kirkossa keskikesällä 1955. Heille syntyi kaksi poikaa: Markku (s. 1958) ja Raimo (s. 1961).

Markku oli naimisissa Merjan kanssa. Heillä on kolme lasta: Sami (s. 1985), Sarita (s. 1987) ja Salla (s. 1992). Nyt Markku on avioliitossa Birketan kanssa.

Raimolla ja Erjalla on kaksi lasta: Rami (s. 1984) ja Krista.

Ahorannan Mauno ja Vilma

Pojat kantavat isänsä arkkua Kalevankankaan hautausmaan kappelissa. Arkkua kantavista veljeksistä näkyvät edessä olevan Maunon lisäksi Toivo, Tauno, Aarne ja Jaakko. Arkun takana on Vihusaaren Tauno.

Mauno ja Vilma menivät vihille Jämijärvellä. Heille syhtyi kolme tyttöä: Aila (s. 1955), Heli (s. 1960) ja Leila (s. 1964).

Aila avioitui Martin kanssa ja otti hänen sukunimensä Jumpponen. Martti menehtyi vuonna 2016. Heillä on kaksi tyttöä: Jonna (s. 1978) ja Jenni (s. 1984). Jonna on saanut miehensä kanssa kaksi lasta: Alma (s. 2009) ja Vilho (s. 2012). Jenni on sinkku.

Heli on avioliitossa Jukka Karjalaisen kanssa. Heillä on kaksi lasta: Antti (s. 1985) ja Kaisa (s. 1987). Heli on neljän lapsen ylämummo.

Leila on avioliitossa Sepon kanssa. Leilalla on kaksi tytärtä: Sofia (s. 1994) ja Sanni (s. 1993). Sofialla on pojat Aaron (s. 2012) ja Evert (s. 2017). Sannilla on Toivo- (s. 2018) ja Unto-poika (s. 2020).

Ahorannan Anja 

Anja syntymäpäiväkakun leikkuussa

Anja oli naimisissa kahdesti. Voitto Rantalan kanssa kaksi lasta: Hannu (s. 1953) ja Aulikki (s. 1955). Viisikymppisenä Anja avioitui Matti Haanpään kanssa. Anja pysyi koko elämänsä ajan kotikulmillaan Jämijärvellä ja Kankaanpäässä.

Mistä sukumme Ahoranta-nimi sai alkunsa?

Tomi (Heikinpoika) tekee työtä Kansallisarkistossa Helsingissä. Suodenniemeläiset ovat saaneet kokea, että hän tuntee paikkakunnan historian paljon paremmin kuin paikalliset itse. Tomi onkin palkittu Suodenniemen Sisukas -palkinnolla pari vuotta sitten. Ahoranta -blogin tekijänä olen iloinen, että voin saada Tomilta historiantietoa. Siinä tukeudun ja luotan häneen kuin pukki sarviinsa.

Sinikan tekemästä sukututkimuksesta selviää, että Vihtori ja Hilja Korkiamäestä tuli Ahorantoja vuosien 1915 ja 1917 välillä. Kyselin Tomilta taustoja sukunimen vaihtamiselle ja Tomi vastasi. Täsmällistä tietoa ei ole, mutta kohtalaisen hyvin voimme veikata, mitkä asiat vaikuttivat ja mistä Ahoranta -nimi on tullut.    

Sukunimellä ei ollut Vihtorin isän Malachiaksen aikaan sellaista merkitystä kuin nykyään, eikä sen käyttö ollut kovinkaan selkeää vähäväkisen kansan keskuudessa. Voisi kuvitella, että Malachias sai mäkitupalaisena sukunimensä “sivutuotteena”, kun iso talo oli erottanut pienen maapläntin hänelle ja hänen perheelleen. Ehkä maapläntti oli korkealla mäellä. Kankaanpääläinen murre saattoi muuttaa korkean korkiaksi. Niin ehkä syntyi Malachiaksen perheen sukunimi Korkiamäki.

Malachiaksen yhdeksän lasta olivat Korkiamäkiä. Sukunimi oli pitkään ikäänkuin osoite, joka vaihtui asuinpaikan mukaan eikä sillä ollut vähäväkisille suurtakaan merkitystä.  Pohdimme Tomin kanssa Korkiamäen vaihtumista Ahorannaksi. Siihen täytyi olla syy!

Sukunimen vaihdon aikoihin sukunimen merkitys korostui, kun Suomessa valmisteltiin oikein lakiakin siitä. Se varmaan vaikutti ja asiasta kiinnostuttiin matalissakin majoissa. On liian hempeää ajatella, että Vihtori ja Hilja unelmoivat jo Vihunkylän mökistä, joka olisi aholla ja sen edessä lainehtisi vilja - se olisi “rannassa”. Ehkä tämä ajattelu sopisi nykyaikaan, mutta ei 1915- 1917 ankariin olosuhteisiin Kankaanpäässä. Tämän “teorian” kumoaa sekin, että Vihtori ja Hilja rakensivat Ahorannan talon Vihunkylään vasta 1925. 

Yksi mahdollinen syy nimenvaihtoon saattoi olla paikkakunnalla tapahtunut juopottelun ja riitelyn seurauksena raaka murha. "Uhrista löytyi 13 puran iskua, joista yksi oli otsassa ja 12 molemmin puolin rintaa." (Vapaa Sana -lehti). Sen tekijä Joakhim Johanneksenpoika ilmoitti poliisiseille nimekseen Korkiamäki. Hän "oli käyttänyt ennen nimenään Heinoa, vaan ilmoittanut nyt nimekseen Korkiamäki". Hän ei ole meidän sukuamme, mutta varmaankin se vaikutti pienen paikkakunnan korkiamäkeläisiin. Luulen, etteivät Vihtori ja Hilja halunneet “liittyä” mitenkään veriteon tekijään. Tämä voisi selittää Malachiaksen poikien intoa vaihtaa sukunimeään.  Sinikka kertoi, että osa veljeksistä valitsisukunimekseen Ahorannan ja osa Kallarannan. 

Yksi mahdollinen syyllinen voi löytyä pappilasta. Siihen aikaan papin ja seurakuntien piti pitää tarkkaa rekisteriä ihmisistä, heidän sukulaissuhteistaan yms. Ja kirjata kaikkia asiat kirkonkirjoihin. Voi olla, että pappi tuskaili, kun Kankaanpäässä oli paljon Korkiamäkiä, jotka eivät olleet sukua toisilleen. Voi olla, että pappi omaa työtään helpottaakseen ja uutta sukunimilakia ennakoiden “vaati” seurakuntalaisilta sukunimen vaihtamista. 

Kuka keksi Ahoranta -nimen, kun sellaita ei Kankaanpäässä ilmeisesti ollut. Olisiko sen keksinyt pappi. Tuskin. On helppo ajatella, että “keksijä” on Vihtori. Hänhän oli parin vuoden ajan (1906 - 1908) renkinä parissa talossa Laviassa. Laviassa oli tuolloin ahorantalaisia. Ehkä Vihtori tiesi heidät kelpo lavialaisiksi ja pisti heidän asiallisen sukunimensä Ahoranta korvan taakse. Ja ilmoitti sen sitten papille.  

Näin se todennäköisesti meni. Vai menikö? Arvoitus ratkeaa seuraavassa blogikirjoituksessa.

1. sukunimilaki (1920) sorsi naisten sukunimiä

100 vuotta vanhan sukunimilain mukaan jokaisella täytyi olla kirkonkirjoissa sukunimi. Lain mukaan naisten piti naimisiin mennessään ottaa miehensä sukunimi. Tämä epäkohta tunnustettiin ja Suomikin allekirjoitti YK:n naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimuksen. Se velvoitti säätämään uuden sukunimilain. Se astuikin voimaan 1985. Uusi laki korostaa tasa-arvoa. Se palautti naiselle mahdollisuuden säilyttää tyttönimensä avioliitossa. Laki lisäsi myös valinnanmahdollisuuksia, sillä puolisot saivat oikeuden valita jomman kumman nimen avioliitossa. Myös yhdistelmänimi oli mahdollinen. Ja jos puolisoilla olisi yhteinen nimi, lapsi saisi silloin vanhempiensa nimen. Muussa tapauksessa vanhemmat voivat valita, kumman nimen lapsi saa. 

Pari esimerkkiä sukunimen säilymisestä tai muuttumisesta:

Miten Ahoranta-nimelle on käynyt sinun kohdallasi? Mistä olet saanut nykyisen sukunimesi?